RADIUKSEN HIONTA

Radiuksella tarkoitetaan otelaudan kaarevuutta. Eri kitaroissa tämä kaarevuus vaihtelee. Itse teen tähän kitaraan 9,5" radiuksen. 

Tätä työvaihetta varten jouduin rakentamaan kaksi apulaitetta. Ensiksi radiusklossin hiontalaitteen, jonka avulla sain tehtyä varsinaisnaisen radiuksen hiontaklossin. Hiontalaitteen tein Sähkökitaran rakentaminen kirjan ohjeiden mukaisesti.

Siipimuttereilla oikea radius oli helppo säätää hiontalaitteeseen.

Laitoin P60 hiomaperin kiinni kaksipuoleisella teipillä.

Tämän jälkeen hioin paksusta MDF-palasesta varsinaisen hiontaklossin. MDF on pehmeytensä vuoksi helppo työstää. Hion klossin oikeaan radiukseen ja laitoin kaksipuolisella teipillä siihen kiinni hiomapaperin.

SATULAURAN JYRSINTÄ

Tähänkin olisi voinut rakentaa jyrsintäohjurin, mutta päätin tehdä pienen oikaisun ja jyrsiä uran pelkästään ohjurilaudan avulla. Laitoin ohjurin puristemella kiinni siten, että jyrsimen terä oli millin lähempänä ensimmäistä nauhaa kuin mitä valmiiksi sahattu teoreettinen mensuuri antaa ymmärtää. Tämä toimenpide pitää kuulemma kitaran hieman vireisemmäksi.

Tein kaulalle yksinkertaisen tuen, jota käytin satulauran jyrsinnässä. Myöhemmin tarvitsen tukea myös veistotukena kaulan muotoilussa. Tuki on leveimmillään kitaran kaulan levyinen satulauran kohdalta, joten kaulan muotoilussa tuki ei ole edessä missään vaiheessa. Tuessa on kolo liimapuristimelle lavan puolella

Kiinnitin kaulan hyvin liimapuristimilla ja asensin ohjurilaudan oikeaan kohtaan. Koska olin tehnyt asioita taas väärässä järjestyksessa jouduin käyttämään tässä kohtaa sopivan paksuista puupalaa antamaan lisätukea lavan päällä, jotta jyrsin pysyisi tasapainossa. Satulauran jyrsintä kannattaakin tehdä ehdottamasti ennen lavan ohentamista.

Sitten vain jyrsin satulauran 3 mm:n pohjaleikkuisella urajyrsinterällä 4 mm syväksi. Jyrsin ensin noin sentin diskanttipuolelta ja sitten käänsin jyrsimen ja jyrsin loput bassopuolelta läpi. Tämä toimenpide estää puun repeilyn terän tullessa ulos puun sivusta.

LAVAN MUOTOILUA

Tätä työvaihetta varten yritin etsiä rautakaupoista sekä netistä pyöreätä hiomarullaa, joka olisi käynyt pylväsporakoneeseen, mutta en sellaista mistään läytänyt. Siksipä jouduin tekemään osan tästä työvaiheesta toisella koululla, jossa oli oskilloiva nauhahiomakone. Olin ohentanut lavan vannesahalla ja tarkoituksena oli hioa pyöreällä hiemarullalla lapa sileäksi sekä kaularaudan uran pää esille.

Oskilloiva nauhahiomakone toimi melko hyvin, mutta en saanut sillä aivan viimeisteltyä jälkeä aikaiseksi. Tämä siksi, että vannesahauksen jäljiltä puun pintaan oli jäänyt melko syviäkin uria. Lisäksi kara antoi jonkin verran periksi, enkä uskaltanut painaa lapaa karaa vasten kovin voimakkaasti. Viimeistelinkin työn raspilla, viilallaa, epäkesko hiomakoneella ja hiomapaperilla.